Musta lauma

Lauma hakee olemustaan. Ei Varjon kuolema aiheuttanut näin selkeää liikehdintää. Kamilla oli niin paljon omia hassuja pikkujuttuja, jotka ilmeisesti suuntasivat koko lauman huomiota. Nyt nuoremmat yrittävät kysellä Usvalta, että miten tässä nyt ollaan. Usvan ajatusmaailma on vaan niin erilainen Kamiin nähden, että selvyyttä ei oikein vielä ole tullut. 

Kami sai riemuhepuleita ihan hassuista jutuista. Välillä siihen riitti ruttu matossa tai henkari sängyllä. Kami oli myös varsin tehokas kuivaamaan itseään ja toisinaan showhun riitti myös jonkun toisen kastuminen. Naksutteluun Kami suhtautui hyvin kiihkeästi. Se tiesi, että omaa vuoroa pitää odottaa ja metelöidä ei saisi. Kami toteutti tämän välillä menemällä yksin pimeään huoneeseen istumaan selkä ovelle päin. Nuoltavaksi annetut astiat se pyrki nappaamaan ja kuljettamaan syrjemmälle. Tämän se yritti tehdä myös uunivuoalle, eikä hetkeäkään ajatellut, että kohde voisi olla liian painava. Sisälle tullessa Kami syöksyi ensimmäisenä sopivan pehmolelun kimppuun ja natusteli sitä nuristen. Vilkas, kiihkeä, iloinen, meidän lauman väriläiskä. Mulla on täällä neljä työlinjaista bordercollieta ja varsin näpsäkkä agisheltti ja kaikki on silti niin kovin vaisua.

Tässä he juoksevat ja kukaan ei sano mitään?

Nallepöksy ja Pöppi.

Roi alkaa olla varsin tyylikäs.

Savu ei niinkään.

Taikinainen.

Paimennusilme.

Usva ja ei niin uskottava ilme.

Roi kruisailee.

Kunnon liehuturkki!

Paju on liian söpö.

Joku juoksumöykky.

Mutalinko.

Se hieman mustempi junnutiimi.
Tämän kuvan jälkeen lähdettiin tosiaan suoraan uimaan...