Usvan elämä alkaa olla jo normaalia. Vielähän se on pentujen jäljiltä laiha ja lihaksetkin on vähän hukassa, mutta eiköhän sekin tilanne normalisoidu syksyn mittaan. Eilen se pääsi agitreeneihin ja kyllä riitti intoa koirassa... Eka kierros meni vähän säätämiseksi, mutta tokalla kerralla tehtiinkin jo puhdas rata. :) Parasta Usvan mielestä oli kuitenkin nähdä Pippuri-parsonia pitkästä aikaa. Jännä miten niillä osuukin ajatukset niin hyvin yksiin, vaikka rodut on noin erilaiset.
Usva on ikionnellinen, kun pääsee taas uimaan. Se plutaa lammella tuntikausia, ihan vaan uiden ympyröitä tai laiturilla nakottaen ja välillä vettä kauhaisten.
Varjo ei halua uida, mutta kyttää innolla milloin Usva malttaa tulla vedestä.
Varjo ehtii muutaman haukahduksen verran komentaa, ennen kuin Usva on taas loikannut lampeen. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti